Sivut

perjantai 23. tammikuuta 2015

Yksivuotispulina

Unohdetaanpa nuo lomamuistelot hetkeksi!

Minun on jo nimittäin pitkään pitänyt kirjoittaa siitä, miten elämä pulin kanssa on lähtenyt rullaamaan. Tänään Pontus täyttää vuoden, joten kaikkia vuodenaikojakin on nyt jo tullut testattua karvatursakkeen kanssa.

Ollaan nyt rehellisiä: ilman Jounia en olisi ikinä hankkinut pulia. Päällisin puolin rotu on ollut minulle tuttu, mutta a) paimenkoirat ja b) turkkikoirat eivät ole meikäläisen juttu. Saisiko pliis sellaisen ison, ruttunahkaisen ja kuolaavan? Kuorsaamisesta plussaa!

Tästä huolimatta voin todeta, että rotuvalinta osui nappiin. Yhteiselo kanien ja kissojen kanssa sujuu hienosti ilman jännityksen häivääkään. Pontus, kuten pulit ilmeisesti yleensäkin, on ehdottomasti yhden ihmisen koira. Jouni on parasta maailmassa, muut yltävät ainoastaan tasolle "ihan kiva". Ja onneksi koiran tekemä valinta osuikin näin päin: olisi vähän surkeaa, jos Jounin vuosikymmeniä suunnittelema koira olisikin ihastunut minuun.

Ihan kohtuullisesti Pontus tottelee kuitenkin minuakin. Itse asiassa jopa siinä määrin, että käyn sen kanssa tottiksessa. Kyllä, luit oikein. Kyllä, helvetti on todennäköisesti jäätynyt.

Leikkiminen yltyy nimittäin usein aikamoiseksi räksyttämiseksi. Vielä kun puliin saisi lisävarusteena äänenvaimentimen, olisi meillä täydellinen koira.

Hyvää ihan ensimmäistä synttäriä, rakas karvaturselo!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti