Sivut

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kiduttavaa kärvistelyä


Älä ymmärrä väärin. En vieläkään kadu maalle muuttamista, enkä missään halua palata lähiöön, johonkin Alepan nurkalla tönöttävään rumaan betonibunkkeriin. Kaiken rehellisyyden nimissä on kuitenkin mainittava kaksi asiaa, jotka olivat ennen paremmin:

a) suihkun vedenpaine ja b) meillä oli mahdollisuus matkustaa






Paskat pitkästä työmatkasta, katuvalojen puutteesta ja kotinurkilla kiehnäävästä ilveksestä. Eivät ne minua haittaa. Mutta ai että, miten mukavaa olisi päästä jonnekin lämpimään. Olihan se hoitopaikkojen etsiminen aina aikamoinen rumba ”pelkkien” kissojen ja koirienkin kohdalla, mutta sanotaanko, että esimerkiksi kanat eivät ole ainakaan yksinkertaistaneet kuviota. Vai haluaisitko kenties juuri Sinä parikymmentä paskovaa siivekästä olohuoneeseesi siksi aikaa, kun me olemme reissussa? Ei. Kanat pitää valitettavasti hoitaa siellä, missä kanat ovat. Eli keskellä korpea. Haluaisiko joku siis leikkiä maatilamatkailua, ja tulla meille asumaan (=hoitamaan eläimiä) pariksi viikoksi? Tuskinpa.

Toisekseen, pitäisi kai olla töistäkin jotain vapaata, että voi minnekään lähteä. Kas, seuraaviin lomapäiviin onkin enää neljännesvuosi aikaa!

En ole ikinä ollut mikään talvi- tai lumi-ihminen. Johtuu varmaan siitä, että tässä vaiheessa talvea mittani alkaa olla yksinkertaisesti täynnä kylmyyttä, pimeyttä ja kerrospukeutumista. Ihan tosissaanko ne esi-isät olivat sitä mieltä, että tässä olisi nyt hyvä. Että muka kelpaa asutettavaksi?


Kaipaan sitä, kun tukka ei jatkuvasta pulikoimisesta johtuen kuivu viikon aikana lainkaan. Tykkään, kun naama on koko ajan niin tahmea ja hikinen, että meikkilaukku matkalaukussa osoittautuu täysin turhaksi. Näyttää ihan hirveältä, mutta tuntuu hyvältä. Ikävöin tropiikin kosteaa tuoksua yössä, kaskaiden möykkää, varvassandaaleissa ympäriinsä läpsyttelyä ja jopa snorklatessa palaneita, pirullisesti kirveleviä pohkeita.

Ruoasta ja juomasta en edes aloita, tulee vain pahaa mieli.


Ilmeisesti tammikuu on ajankohtana muutenkin optimaalinen, siis markkinoijan kannalta. Sähköposti ja Facebook täyttyvät matkatarjouksista ja houkuttelevista, huojuvien palmujen kuvista. Top 10 matkatarjoukset –uutiskirje on lähettämässä minua Turkkiin, Booking.com Koh Lantalle. Tjäreborg puolestaa ehdottelee Antiguaa. Argh! Tahtoo jonnekin tai vaikka joka paikkaan!






Vetelin sitten töissä perjantaina Kitchen Joyn Thai Cubea pahimpaan tuskaan. On muuten aika kalpea kopio trooppisesta esi-isästään. Onneksi on viikonloppu. Voi vetää lohtulärvit takkatulen ääressä.



Tai no, enhän mä nyt sentään mitään lärvejä. Hyh hyh. Mutta tällaisen voisi kyllä huitaista....







P.S. Kaikki kuvat ovat Koh Lantan turneelta vuodelta 2013.

P.P.S. Tästä virittyneenä minun on ehkä pakko julkaista vähän muinaisia matkapäiväkirjojani tropiikista. Ei täällä omillakaan tiluksilla juuri mitään näin talvisaikaan tapahdu.

Stay tuned!

4 kommenttia:

  1. Multa kysyi yks puolituttu, että mihin te laitatte koirat kun matkustelette. Mä esitinkin vastakysymyksen, että matkustellaan MIHIN...

    Me voidaan jättää ulkokoirat kotiin, sekä kanat (ja kesällä siat) "noin viikonlopuksi". Senverran voi vaivata sukulaisia, enempää ei. Me siis matkustellaan pari kertaa vuodessa mökille, ja pari kertaa vuodessa Porvooseen kavereiden luo joilla on ihan yhtä paljon koiria kuin meillä jolloin niitä(kään) ei haittaa se että koiria on. Ne käy sitten meillä pari kertaa vuodessa.

    Siinä se - matkustelu lyhkäisyydessään. Tosin onneksi mä en edes tykkää kuumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se kuumakaan ole välttämättömyys, vaikka just nyt varpaiden jäätyessä se tropiikki houkuttaakin eniten. Vähemmänkin trooppisissa mestoissa on kuitenkin tullut koettua aika huikeita juttuja: Muun muassa kaskelotti kosketusetäisyydeltä Azoreilla tai lukkojen taa jääminen japanilaisessa panoluolassa (nk. Love Hotel) ovat kumpikin kokemuksia, joita muistelen varmsti loppuikäni. Jälkimmäistä traumansekaisin fiiliksin. :)

      Mutta joo, nää on näitä valintoja, joita sitä on suuressa viisaudessaan itse kukin tehnyt. :) Oon miettinyt, että jos oikein hermo menee, niin kanoistakin pääsee vielä helposti eroon. Mutta nää kissa/koiraeläimet on kyllä sitten täysin eri asia. Ne on perheenjäseniä.

      Poista
    2. Pitäisi muuten olla sellainen tilanvaihtojärjestelmä! Mä voisin ihan mielelläni lähteä pariksi viikoksi asumaan jonkun uusiseelantilaisen lammasfarmarin tönöön ja ruokkimaan sen lambeja, jos se tulisi siksi aikaa meille hoitamaan siivekkäitä. :)

      Poista
  2. Voihan aina tehdä välttämättömyydestä hyveen ja uskotella, että on luopunut lentomatkailusta sen ison hiilijalanjäljen vuoksi :)

    VastaaPoista