Sivut

perjantai 28. helmikuuta 2014

Tähti on syttynyt!

Voi minimunamaatti minkä teit. Eihän sieltä kiinalaiskapineesta sitten mitään kuoriutunut. Käsi pystyyn, jos olet yllättynyt! Odottamiseen kyllästyttyään Jouni teki parille munalle ruumiinavauksen, eikä niistä tosiaan lupaavan alun jälkeen ollut lähtenyt kehittymään mitään kananalkua muistuttavaa. Höh!




Hautomakoneelle päätettiin kuitenkin antaa toinen mahdollisuus. Nyt kuvun alla, Under the Dome, pöhisee seitsemän faverollenmunaa. Ehkä tällä kertaa yritetään vähän vähemmän kosteissa meiningeissä ja katsotaan onko sillä mitään merkitystä. Eipä tämä nyt onneksi suuri taloudellinen menetys ole, jos osoittautuu, että hautomo on täysi susi.


Naapurin hautomossa on sen sijaan alkanut tapahtua. Lo and behold, tähti on syttynyt! Se on pieni, suloistakin suloisempi Skunkki.





Tämä todella villi tapaus edustaa siis ensimmäistä erää Bohus-tuotantoamme. Muut sarjan tiput ovat pikimustia, mutta tämä epeli nyt muistuttaa lähinnä jotain ...taistelutiaista. Jännittävää nähdä millainen siitä kasvaa. Vaikka se nyt ei ehkä edustakaan täysin sitä pikimustaa tyyppiä, jota tässä yritetään jatkojalostaa, jäänee Skunkki silti kotiin. Ainakin toistaiseksi.


Huonompia uutisia edustaa kuolleena löytynyt faverolles-tipu, joka oli mustakeltainen(!?). Siitä olisi varmasti tullut toinen mielenkiintoinen kasvatti. Vaan minkäs teet. Täytyy toivoa, että vastaavia kuoriutuisi lisää. Samojen kana-kukko-kombojen tuotantoahan nuo loputkin favemunat ovat.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Vuoden parempi puolisko




Tämä kuva on otettu tänään, helmikuussa. Krookukset todellakin siis jo puskevat esiin. Eilen Jouni näki ensimmäiset mehiläiset liikekannalla, eli kyllä se sieltä todistettavasti tulee. Kevät! Kesä!

Henkilökohtaisesti haluan uskoa, että tämä talvi oli nyt tässä. Ei enää lisää lunta eikä pakkasia, kiitos. Helpollahan tästä talvesta selvittiin, jos näin on, mutta viime talvi oli kyllä sen verran hardcore, että mielestäni universumi on meille vähän velkaa näiden säiden suhteen.

Viime keväänä seikkailimme Thaimaassa juurikin maalis-huhtikussa. Lähtiessämme oli täysiverinen talvi, mutta myös palatessamme Suomeen 14. päivä huhtikuuta, oli maassa vieläkin lunta. Se oli harvinaisen ankea paluu tropiikista.

Oikeastaan minun piti kirjoittaa tänään ankoista, mutta ankkakuvia etsiessäni harhailin ihan muihin kuviin, ja törmäsin lopulta ihan liian moneen ihanan kesäiseen kuvaan. Niistä tuli hirveän hyvä mieli. Ikävöin viime kesää, enkä oikein malttaisi odottaa tulevaakaan. Sitä paitsi tänään oli niin keväinen sää, että jonkin sortin "kevättä rinnassa" -moodi taisi jo aktivoitua.

Toivottavasti nämä herättävät kesäisiä fiiliksiä muissakin kuin minussa. Kaikki kuvat on otettu meillä kotona. Kuvien laatu vaihtelee riippuen kuvauskalustosta (joukossa sekä kännykkä-, pokkari että järkkärikuvia) ja kuvaajasta.


Lue: mitä parempi kuva, sitä todennäköisemmin se on Jounin ottama.



Huhtikuu


Kissatkin nauttivat kevätauringosta


Kevään ensimmäiset grillajaiset




Toukokuu



Kotitie

2012 hankitut, tarkkaan valitut, omenapuut kukkivat

Oma pelto. Harmi, että toukokuussa -13 ei vielä ollut mehiläisiä...

Kanat pääsivät taas ulkoilemaan


Kesäkuu


Marjasinikuusama


Kesäkuun ensimmäinen päivä: ensimmäinen humala tavoittaa katonrajan

Punalehtiruusu juhannusaattona

Loistokärhö (Clematis patens) 'Multi Blue'

Täytenä yllätyksenä kukkapenkkiin nousi myös yksi ruskolilja

Neidonkieli






Heinäkuu



Nälkäiset kasvattilapset

Vegaanigrillajaiset

Villa Kyllikin yksivuotissynttärit


Turkkilaista jogurttia omien marjojen ja oman hunajan kera

Elokuu



Lepohetki nauhuksen juurella


Laiska aamiainen kesävieraiden kanssa





Leppäyökkösen (Acronicta alni) toukka

Pihdan rinnalla kasvava lumikärhö


Yli 80-vuotias pihahaapa



Syyskuu




Juhannuskuvasta tuttu punalehtiruusu

Amiraali hortensiassa

Aamuruuhkassa




lauantai 15. helmikuuta 2014

Munamania

Nyt sitä sitten esitetään reality-sarjaa 1800-luvulla asumisesta.... Ja scifi-sarjaa, joka kertoo pienestä ryhmästä ihmisiä, jotka yrittävät selvitä sähköttömässä maailmassa. Se on mielestäni täysin tarpeetonta, koska näitä sarjoja ei pysty katsomaan, jos ei ole sähköä itselläkään. Heräsin nimittäin taas aamulla siihen, että mikro piippaili villisti ja jääkauppi hyrähteli käyntiin. Seuraavaksi tulikin Fortumilta tekstari, että osoitteessamme on sähkökatko. No shit, Sherlock.

Mutta se siitä. Sähköt palasivat nopeasti ja pääsin blogin kimppuun pitkästä aikaa.

Sähkökatko ei onneksi myöskään ehtinyt liiemmin häiritä Jounin projektia, joka surraa kissoilta turvassa keittiön kaapissa jauhojen ja pastojen seurana. Meillä on nimittäin maailman suloisin, madeinchina-henkinen hautomakone, johon mahtuu ällistyttävät seitsemän munaa. Huolestuttavaa kyllä, ulkoisesti värkki itsessään muistuttaa enemmän munankeitintä kuin hautomakonetta, mutta onneksi boksin kyljessä luki EGG INCUBATOR ihan selväksi engelskaksi. Luotetaan siis siihen. Ja on siinä suloinen tipun kuvakin, joka olisi kai vähän turhan syyllistävä, jos kyseessä tosiaankin olisi syntymättömien kanalasten keittämiseen suunniteltu laitos.





Eikä tässä vielä kaikki, kiinalainen insinööri on kaikessa viisaudessaan askarrellut hautomakoneeseen huikeita lisätoimintoja, katso havainnollistava video!




Vielä on hieman epäselvää, miten vilkkuvat värivalot tai vaihdettavissa olevat soittoäänet hyödyttävät yhtään ketään, mutta olisipa siistiä, jos laite pärähtäisi soimaan Happy Birthday to Youta joka kerta, kun tipu kuoriutuu. Huomaa myös, että kiinalaiset ovat tehneet kappaleesta hieman oman sovituksensa. Ehkä sillä vältetään teostomaksut.

Huolimatta hautomakoneen räikyvästä koomisuudesta ja siitä, että sen sai muutamalla kympillä eBaysta, systeemi vaikuttaisi oikeasti toimivan. Munissa näkyy nimittäin jo lupaavaa kehitystä!

Congratulations! It's a bo...chicken!



Munamania on ilmeisen tarttuva tauti miesten keskuudessa, sillä myös naapurin isäntä potee samaa oireistoa. Naapurissa pörisee paitsi kanssamme yhteisomisteinen Covatutto 24, myös omatekoinen haudonta...keskus. Massiivisuudestaan johtuen se ansaitsee mielestäni jonkin muun nimen kuin hautomakone.

Koska meidän keltaiseen Minimunamaattiin mahtuu vain seitsemän munaa, Jouni on kärrännyt naapuriin kassikaupalla munia päivä toisensa jälkeen. Nyt niitä nimittäin tulee! Mustat kanat ovat osoittautuneet varsinaisiksi munatykeiksi. Haudonnassa on pääasiassa Bohuslän-Dals Svartamikälien munia, mutta myös ainakin Faverolleja. Ja on siellä muitakin rotuja, olen vain tippunut (tipunut...?) kärryiltä jo ajat sitten ja vain varovaisesti esittänyt takavasemmalta kysymyksen, että millaisen tipulaarion miehet meinaavat oikein rakentaa, jos ja kun kaikki nuo kuoriutuvat...


Eli jos KUKAAN on vailla kanaa, kukkoa tai mitään siltä väliltä.... Ennakkovarauksia voinee jo laitella tähän suuntaan.


Kevät tulee, tule sinäkin! -Kanaostoksille nimittäin!


Komea on isäkukko!




Ei näitä miesten tohinoita aina voi ymmärtää... Mutta hauska niitä miehiä on seurata, tuumitaan me täällä akkaporukalla kahvikupposen ääressä.


T: Naisväki