Sivut

tiistai 15. lokakuuta 2013

Se on kesäloma nyt!

Kyllä, olemme todellakin kesälomalla. Pidimme kesäkuukausina vain kolme viikkoa lomaa, neljättä ei koskaan ehditty - ennen kuin nyt. Minkäänlaisesta rentoutumisesta lienee tällä viikolla turha kuitenkaan haaveilla, sillä suunnitelmissa on lähinnä kanojen talvitilojen rakentamista. Sitä paitsi johan me maanantaina kävimme Jounin siskon luona herkuttelemassa ja viemässä adoptioon lupaamamme kultapallon. Se olkoon loman hupiosuus.

Kanat tulivat meille viime vuonna melko loppukesästä, joten hätäratkaisuna majoitimme ne talven yli autotallissa. Mikään pitkäaikainen ratkaisu se ei ollut, sen tiesimme heti. Mutta etenkin nyt, kun kaikki autotallin tavara on kuin satavuotisen pölykerroksen alla, olemme täysin varmoja siitä, etteivät kanat voi enää asua autotallissa.

Ja onhan autotallille kai muitakin käyttötarkoituksia kuin kanojen lämpimänä pitäminen... Ei sillä, että Corolla-raukka yhäkään pääsisi sisätiloihin talveksi, mutta esimerkiksi tiettyihin hunaja-askareisiin autotalli voisi soveltua hyvinkin.

Siihen, miksi olemme rakennuspuuhissa (taas) vasta nyt, kun öisin on jo pakkasta, ei ole oikein mitään tekosyytä. Jotenkin on vain tuntunut siltä, että hommia on riittänyt ihan koko ajan ilman uutta rakennusprojektiakin. Sanotaan vaikka niin, että en ole todennäköisesti ikinä viettänyt näin mitättömän vähän tunteja TV:n ääressä.

Kanala on tosiaan tulossa samaan rakennukseen kuin pihatto. Kanalan viereen olisi tarkoitus saada rehuhuone, joka toimisi sekä kana- että hevoskuvioissa. Kolmantena huoneena samaan päätyyn on tulossa satulahuone. Kanala on kuitenkin se kiireellisin, joten siitä aloitetaan.

Jouni on viime viikkoina siirrellyt puutavaraa rakennusalueelta pois, Mikko jatkoi roudailua maanantaina. Täytyy sanoa, ettei tämä todellakaan mene niin, että pystytellään vähän söpöjä karsinoita ja maalaillaan niitä vaaleanpunaiseksi samalla musiikin tahtiin jammaillen. -Niin kivalta kuin "tallinrakennusprojekti" kuulostaakin.

Hallissa on sorapohja, ja edellinen omistaja on säilyttänyt siellä pääasiassa puutavaraa ja traktoria. Hallissa on tehty talon polttopuut 90-luvulta asti, eikä sahanpurua ole ilmeisesti koskaan kärrätty ulos – näin muisteli ainakin edellisen omistajan poika. Kuten voitte arvata, ensimmäisen päivän – puolitoista käytimme pelkästään siihen, että lapioimme sahanpurua kottikärryyn ja kiikutimme sitä metsään kuorma toisensa jälkeen. Sinänsä tästä oli hyötyä puolin ja toisin, koska sahajauholla saimme hieman paikkailtua muinaisia metsäkoneen jättämiä monttuja. Sahanpuru meni kirjaimellisesti sinne, mistä se on tullutkin.


Lapio heilumaan ja lattia tyhjäksi!

Paksuin purukerros, ensimmäinen 10-20 senttiä, lähti nätisti mukaan lapiolla. Huomattavasti nihkeämpää oli viimeisten puuhippusten siivilöiminen pois pintamurskeen seasta. Miksi TV:n kymmenissä ”kreisi pikaremontti” –tyyppisissä realityissa ei koskaan näytetä näitä tylsiä monotonisia työvaiheita, jotka vain jatkuvat, jatkuvat ja jatkuvat…?  Ja tässä on sentään menossa vasta ensimmäisen huoneen pohjatyöt. Sama rumba on vielä edessä rehu- ja satulahuoneen kanssa. Minä ja orastava pölykeuhkoni tuskin maltamme odottaa.

Jotain fyysistä hyötyäkin tästä toki saattaa olla, hauikset olivat eilisen kivien ja murskeen lapioinnin jäljiltä aika tavalla maitohapoilla. Tiedän, että jengi maksaa salille pääsemisestä, joten tervetuloa - meillä saa lapioida mursketta ihan ilmaiseksi!

Jouni kävi vielä eilen shoppailemassa puutavaraa naapurin Pekan kanssa. Minä ja Mikko kun loppujen lopuksi saimme kuin saimmekin lattian pohjatyöt melko hyvään vaiheeseen. Maa on nyt tasoitettu ja hienosti haravoitukin.




On ihan mahtavaa, että hallin sisäseinät on jo valmiiksi laudoitettu edellisen omistajan toimesta. Näihin on aika helppo lätkiä ihan vain tylysti villat päälle. Toisen nurkkaseinän Jouni korvasi pidemmillä laudoilla, koska siinä oli vain trendikäs puolipaneeli.





Seuraavaksi päästään leikkimään kakkosnelosilla ja Finnfoamilla, jota Pekka tuo tänään mukanaan töistä. Onni on peräkärryn omistava naapuri, joka on töissä rautakaupassa. Melkoinen lottovoitto on myös naapurin Juha, joka toi meille noin pakettiautollisen erilaisia työkaluja lainaksi.


-N

5 kommenttia:

  1. Oijoi, mä niin tuun kattoo teidän kanaksia joku päivä!

    VastaaPoista
  2. Nipa! Saako jo varata hoitohepan itselleen? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa, en tosin vielä tosin tarkkaan osaa kertoa millainen se sun tuleva hoitoheppa on. ;) Vaihtoehdot lienee "se isompi" tai "se pienempi".

      Poista
    2. Isompi tai pienempi... kumpi vaan :D

      Poista