Sivut

maanantai 2. syyskuuta 2013

Astetta isompaa munaa naapurista!

Pyörähdimme lauantaina naapurissa (täällä maalla saa btw sanoa naapuriksi kaikkia, jotka asuvat oman kunnan alueella) katsomassa tyrkyllä olevaa käytettyä ruohonleikkuria. Ruohonleikkurista ei tullut kauppoja, mutta saimme joka tapauksessa kaupanpäälliseksi kennollisen ankanmunia. Ankanmunia en ole ikinä käyttänyt mihinkään, en edes maistanut.

Hillittömän isoja ne kyllä ovat näin oudokseltaan. Ei mahdu standardikokoinen kananmunakenno kiinni, vaikka munat sinne jollain tapaa saakin istutettua.

Nyt kuitenkin tekisi vähän mieli... hautoa. Järki sanoo, ettei talvea vasten kannattaisi hautoa yhtäkään uutta siivekästä, mutta tekisi silti mieli kokeilla. Miettikää nyt, oma ankka! Meillä nyt on joka tapauksessa edessä vähän isompi projekti, kun olisi tarkoitus fiksailla kanoille talviasuttavat tilat jo tulevaksi talveksi. Mitä jos sitä samalla nakuttelisi ankoillekin jonkinsortin talvikarsinan...?


Onneksi munia on kuitenkin melkoisen iso satsi. Jospa tästä nyt kuitenkin riittäisi sekä haudottavaksi että maisteltavaksi...

Ankkojen sielunelämästä en kyllä tiedä yhtään mitään. Paitsi että ne kuulemma kakkivat vastenmielisiä vetisiä läjiä pitkin tonttia. Ja että pojan tunnistaa peppukiehkurasta. Hmmm... oma ankka.


-Nipa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti