Sivut

lauantai 31. elokuuta 2013

Fabulous Faverolles

Kesäloma. Nyt se on sitten loppu. Ihan normaalia arkea on nyt pakerrettu jo kaksi(!?) viikkoa.
Käsittämätöntä, miten lyhyeltä illat tuntuvat työpäivän jälkeen. Ensimmäisen työmaanantain jälkeen palasimme töistä kotiin ruokakaupan ja hampurilaisen kautta, minkä jälkeen en oikeastaan ennättänyt kuin istuttaa pari kirjolupiinia (no okei, seitsemän kirjolupiinia) ja kitkeä vähän juhannusruusua  - ja yhtäkkiä kello olikin kymmenen illalla. Näihin tynkäiltoihin sitä pitäisi sitten taas totutella. Muka. Iltaisinkin on jo ihan säkkipimeää.

Kovin suppealta tuntuvasta vapaa-ajasta johtuen myös bloggailu on jäänyt älyttömän vähälle. Olen kovasti suunnitellut kirjoittavani niin saarninistutuksesta kuin toissaviikkoisesta grilli-illastamme, mutta en yksinkertaisesti ole ehtinyt istunut koneella. Ja onhan tuo motivaatiokin vähän hakusessa, kun työpaikalla saa taas istua vähintään kahdeksan tuntia ruudun ääressä. Joka päivä. Pitäisi ehkä tyytyä nopeisiin kahvitunnin aikana naputeltavissa oleviin päivityksiin.

Nyt kuitenkin asiaan!

Meidän oli tarkoitus hakea eilen yksi kana, jonka "tilasimme" jo ajat sitten. Toisin sanoen olimme siis sopineet tutun kanaharrastajan kanssa, että mikäli hänelle kuoriutuu harmaa faverollekana, olemme kiinnostuneita. Nyt määritelmään sopiva kananen oli tarjolla, joten kävimme hakemassa omamme pois. Faverollekanoja meillä on omasta takaa jo ennestäänkin, mutta paria kasvamassa olevaa tipua lukuun ottamatta, ne ovat kaikki lohenvärisiä. Mukava saada vaihtelua! Paikan päällä näimme myös jänniä kullanvärisiä, melkein vihertäviä, faverollekanoja. Luulenpa että sellainen menee toivelistalle seuraavaksi.

Claudia, yksi lohenvärisistä (salmon) faverollekanoistamme
Nuoria lohenvärisiä kanoja on meillä enemmänkin kasvamassa ihan omasta takaa
Päivi kuoriutui juhannusaattona. Mielenkiinnolla odotan millainen siitä kehittyy.
Tästä tuskin enää lohenväriseksi muututaan.

Päivin toistaiseksi nimetön sisko ei ole myöskään ihan tyypillisen värinen.
Takana kököttää mille fleur.


Vaan eipä noista paikoista yleensä pääse pois vain yksi kana kainalossa. Niin kävi tälläkin kertaa.

Mukaan tarttui myös keskenkasvuinen faverollekukko, joka ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä voisi tulla väriltään jotain muuta kuin se perinteinen lohenvärinen (salmon). Lisäksi nappasimme mukaamme myös muita ylijäämäkukkoja, jotka olivat menossa pataan. Näitä olivat yksi paduan ja kolme jättikochinia.

Vaikka paduankukkokin on viihdyttävä lisä kanastoomme, erityisen innoissani olen jättikochineista. Olen nimittäin haaveillut niistä jo jonkin aikaa. Saimme itse asiassa pari viikkoa sitten pari jättikochinin munaa myös naapureiltamme, mutta niistä ei tietenkään tässä vaiheessa uskalla sanoa mitään varmaa. Niitä hautoo tällä hetkellä mille fleur -kanamme Lumi, joka on pienestä koostaan huolimatta varsinainen supermamma. Toivottavasti munat kuoriutuvat ja sieltä saataisiin edes yksi jättikochinkana noiden eilen haettujen poikien seuraksi.


-Nipa

perjantai 16. elokuuta 2013

Multasormessa tavataan

Tänään lähdettiin käymään kaupassa, mikä ei sinänsä kuulosta kovin jännittävältä. Varsinkin kun ostoslistalla oli niinkin arkisia asioita kuin voi, kerma, Sprite ja säkillinen kauraa kanoille. Tuon kaurasäkin kohdalla homma alkoi kuitenkin lähteä lapasesta. Virkkalan Agrimarketin yhteydessä kun sattuu olemaan Multasormi...

Mikä meitä ihan oikeasti vaivaa...?

Ruokaostosten ja kaurasäkin jälkeen Multasormen ostoksia joutui jo vähän sovittelemaan Corollaan. Kaikesta huolimatta päätimme vielä pyörähtää Taimiteutarilla, se kun on "ihan siinä vieressä". Kyllä sika aina syitä löytää, vai miten se menikään...

Taimiteutarilla käymisen jälkeen auton pakkaaminen alkoi olla jo melkoista kasvitetristä, mutta suhteellisen vähin vaurioin päästiin kotiin asti.


"Kuinka paljon mahtuu pieneen Corollaan, pieneen Corollaan..."

Kaiken kaikkiaan tänään tarttui mukaan seuraavanlainen setti:

  • Pikkuluppio x 2
  • Nuokkuluppio x 2
  • Isoniittyhumala 'Bella Blue' x 4
  • Loistosalvia 'Rose Queen' x 2
  • Leimurakkaus 'Vesuvius' x 2
  • Mirrinminttu 'Blue Wonder' x 1
  • Maksaruoho, Sedum 'Bertram Anderson' x 3
  • Kilpiangervo x 3
  • Sormivaleangervo x 3 (2 pinkkiä + 1 valkoinen)
  • Pensasruusu 'Pinktopia'
  • Punahattu (valkoinen) x 2
  • Syyshortensia 'Early Sensation' x 3
  • Syyshortensia 'Bombshell' x 2

Sitten vaan sopivia paikkoja mietiskelemään ja lapiota multaan! Näitä ei taaskaan ihan vartissa istuteta...


-Nipa

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Äkkilähtö Tartoon

Kun viimeinen kesälomaviikko käynnistyi, iski aika välitön ahdistuksen tunne. Nytkö se jo loppuu?! Sinänsä aika ääripessimististä ottaen huomioon että jäljellä on vielä kolmasosa koko kesälomasta. Kyseisestä kesälomasta johtuen tämä bloggailukin on jäänyt ihan surkean vähälle, mutta sen verran kerrottakoon lomanaikaisista tapahtumista, että pääskyset on menestyksekkäästi vapautettu pihapiiriimme! Vielä vapautusta seuranneena päivänä tunnistin ne, mutta sittemmin ne ovat sulautuneet aikuisten pihapääskyjemme yhteisöön.

Joka tapauksessa päätimme lähteä pyörähtämään Virossa. Onhan tässä nyt juhliakin tulossa kaksin kappalein, joten juomavarastojenkin tankkaaminen tuntui ihan hyvältä ajatukselta.

Koska aikataulu oli tiukka ja kotona lauma eläimiä joita ei voi kovin pitkäksi aikaa hylätä, päätimme suorittaa yhden yön täsmäiskun. Tallinna on niin nähty, että päätimme reissun lyhyydestä huolimatta ottaa tähtäimeen Tarton, jossa meistä kumpikaan ei ollut ennen käynyt.

Olimme Tallinnassa klo 14:00 Viikkarilla, ja lyhyen SuperAlko-pysähdyksen jälkeen naputtelimme navigaattoriin hotellimme osoitteen Tartossa. Ajomatka (n. 180 km) kesti aika tarkkaan kolme tuntia, sisältäen yhden hampurilaisen mittaisen pysähdyksen Adaveren tuulimyllyssä. Kahden ja puolen euron purilainen oli tervetullut (ja erittäin riittävä) välipala nälkäisille ja sitäkin väsyneemmille matkalaisille. Nam!

Raekoja plats


Tartossa majoituimme Pallas Hotelliin, joka oli sijainniltaan erinomainen, enkä muutenkaan keksi moitteen sanaa. Yhdeksän euron aamupalan jätimme kuitenkin väliin, sen verran kovaa murskapalautetta ilmeisen ankea(?) aamiainen oli Booking.comissa saanut. Itse jo kyllä lähtökohtaisestikin ajattelin, että yhdeksän euroa lisää aamupalasta kuulostaa hieman ylihinnoitellulta.

Naapurimme suosituksesta kävimme illalla ravintola Mokassa, joka oli käymisen arvoinen paikka - joskaan ei varmastikaan Tarton edullisemmasta päästä. Aika peruskauralta kuulostava filet mignon oli saanut seurakseen mansikoita ja aivan taivaallisia kantarelleja. Annos oli äärettömän sievä, ja kerrankin medium rare oli ihan oikeasti medium rare.

Aamulla nousimme ajoissa suunnataksemme Tarton kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa vietimme noin 2,5 tuntia vaikka kiertelimme ainoastaan ulkona. Väitänkin, että puutarhassa olisi vierähtänyt helposti koko päivä, jos kasvit yhtään kiinnostavat. Tarton 3,1 hehtaarin puutarha on Baltian kasvitieteellisistä puutarhoista vanhin, ja siellä kasvaa noin 6000 eri lajia, joten näkemistä riitti. 








Tarkoitus oli kuitenkin ehtiä Tallinnasta iltakuudelta starttaavalle lautalle, joten aikaa ei ollut loputtomasti. Vierailimme kuitenkin vielä ostoskeskus Lõunakeskuksessa, josta mainittakoon lyhyesti eläinkauppa ZooPlanet. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Zooplanetilla oli oma minizoo, jossa myyntinäyttelyhenkisesti oli lukuisten lintujen lisäksi esillä niin pesukarhuja kuin piikkisikojakin. Tarkoitus oli ostaa vain vähän tuliaisia kissoille, vaan tarttuipa sieltä mukaan yksi uusi marsukin. Nimekseen tuo tuliainen sai tietenkin alkuperälleen uskollisesti Merisiga.

-Nipa